Elli hoiti puomit hienosti ja tykkäsi selkeästi, itse en edes muista milloin olen viimeksi mennyt puomeja ja olin ihan hukassa. Ilma oli myös todella tuulinen ja jännitin sitäkin.
Tässä kumminkin hieman kuvia, joista huomaa, että kyllä se koipiaan nostaa osaa!
Oon tyytyväinen mun ryhtiin puomitreenissä! Kantapään asentoon en niinkään...
Meitä neuvoi tallikaveri, joka on ammatiltaan ratsastuksenohjaaja, ilman häntä en varmasti olisi suostunut menemään 8 puomia, kun en olisi uskonut osaavani ja selviytyväni.
Onneksi mulla on näin taitava hevonen, saan puomi ja este-tunnit vain matkustaa kyydissä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti